maanantai 18. heinäkuuta 2011

Keskikesä

14.7.2011 
Ajoimme maalle. Maistelimme vadelmapensaista ensimmäisiä punaisia marjoja. Meri, 9 vuotta, huudahti: "Katso, mummo, puussa on mehiläispesä!"  Totta vieköön, omenapuussa köllötti ruskea mehiläisparvi. Ei kun suojahaalari päälle ja ottamaan parvea kiinni. Se vaati kottikärryt, uuden pesälaatikon, sahan ja muovituolin, jonka päältä pääsin sahaamaan ison oksan irti.  

Ravistelin karkulaisjengin laatikkoon. Se hyväksyi  nopeasti uuden kotinsa ja pääsi illansuussa tyytyväisenä uuteen paikkaan puutarhaan. Minäkin sain lopulta hypätä järveen huuhtoutumaan ja nauttia tulokahvit. 

Päättelin, että pesässä on ahdasta, ja linkosin seuraavana päivänä täyteen kerätystä laatikosta 14 kiloa hunajaa. Ensimmäisen lusikallisen maistaminen on mehiläishoitajalle vuoden kohokohtia. Onko mitään täydellisempää kuin alkukesän kukkien mesi? 

17.7.2011 
Syyskuun 1. päivänä ilmestyvän uuden kirjani kansi näkyy nyt netin ennakkomainoksissa. Tässä vaiheessa voisi siis järjestää kannen julkistamistilaisuuden! Anna Emilia Laitisella on herkkä, omaperäinen tyyli ja pidän kovasti hänen värimaailmastaan. "Kaukana omalta maalta" velloo vielä välillä mielessäni, lauseet kertautuvat ja henkilöt puhuvat, mutta onneksi eivät enää uusia repliikkejä, koska kirja on jo painossa. Tässä vaiheessa kaikki on siltä osin jo kiveen hakattua.  


2 kommenttia:

  1. Totta vieköön! Onpa vauhtia kerrakseen!

    Yhä hunajaisempaa kesän jatkoa - ja menestystä uuden, "kiveen hakatun" kirjan myyntiin!

    Absurdum

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Välillä on onneksi rauhallisempiakin päiviä...

    VastaaPoista