keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Kiitos, Tuula, kannatetaan!

Uudessa Kirjailija-lehdessä oli Tuula Korolaisen haastattelu, jossa hän kertoo huolestaan lastenkirjallisuuden asemasta: "Vaikka myynti vetää, julkisuutta lastenkirjallisuus saa huonosti." Tosi kuin vesi! Tuula vertaa tilannetta 1990-luvun alkuun, jolloin hän aloitti kirjailijanuransa, ja moni lastenkirja sai mediahuoniota ja lehtiarvosteluja. Itse vertailen pahimmoillaan 1960-lukuun ja se on tietysti ihan väärin, kun koko maailma on sen jälkeen muuttunut moneen kertaan, mutta on jotenkin autuaallista kun tietää, että asiat VOISIVAT olla toisin.

"Kustantajatkin uskalsivat ottaa riskejä", Tuula muistaa. "Nyt julkisuus keskittyy lasten- ja nuortenkirjojenkin osalta vain muutamaan teokseen."

Hän toteaa, ettei uusista kirjoista yksinkertaisesti saa tietoa, ellei sitä etsi sirpaleina netin uumenista. Moni kustantaja on lopettanut luettelon painamisen. - Eikö se muuten ole vähintään omituista kustantajilta, jotka kuitenkin uskovat painettuun sanaan niin paljon että painattavat yhä paperisia kirjoja?

Ja sitten Tuula Korolainen lausuu toiveen, johon yhdyn täydestä sydämestäni ja nousisin vaikka barrikadille, jos sellaisen joku pystyttäisi: "Nyt tarvittaisiin julkisen vallan ja kustantamojen yhteistyössä rahoittamaa tietopankkia, johon listattaisiin kaikki vuoden aikana ilmestyvät lasten- ja nuortenkirjat sisältökuvauksineen. Näin vanhempien, opettajien ja muiden aikuisten olisi helpompi löytää kirjoja lapsille."

Ei haittaisi, vaikka sellainen tietopankki myös painettaisi.

Ja huudan taas bittiavaruuteen, vaikken tiedä, kuuleeko siellä kukaan: antakaa meille takaisin Vuoden kirjat -luettelo! Eikö kirjamyynti alkanut laskea heti kun sen painatus lopetettiin? Syksyn kirjamessuilla sen voisi saada vaikka parilla eurolla, ellei lipun kylkiäisenä. Ja luulisi kirjakauppojenkin kannattavan luetteloa, jossa niiden koko tarjonta näkyisi. Top ten -listat ovat nykyisin masentavaa luettavaa, aina samat nimet. Vuoden bestsellerit samoin. Jos media ei nosta kuin muutamia kirjoja ja kirjailijoita eikä lukeva kansa ole selvillä vuoden kaikista julkaisuista, turha kai on kustantaakin sellaista, mitä kukaan ei osaa kysyä. Ketkä jäävät jäljelle?