Onnea, Anna Emilia Laitinen!

Kuvittajat ry:n Kaiku-tulokaspalkinnon sai viime maanantaina tamperelainen Anna Emilia Laitinen. Kun hän neljä vuotta sitten teki kannen kirjaani Kaukana omalta maalta, olin siitä ylpeä ja onnellinen, koska pidin kovasti hänen tyylistään.

Olen tyytyväinen, että lunastin häneltä silloin myös kansikuvan originaalin. Uskon, että Anna Emilia pääsee vielä pitkälle. Hän on ehtinyt kuvittaa kirjoja jo muuallakin kuin Suomessa. Lämpimät onnittelut!

Missä he kulkivat kerran

Kirjan materiaalin keräilyvaiheessa ei voi tietää, syntyykö koskaan mitään valmista, ainakaan sellaista jonka joku julkaisisi. Kuitenkin suunnitteluun pitää suhtautua tosissaan. Ehkä joskus saan aikaan kirjan, jossa esiintyvät muutamat kauan sitten edesmenneet sukulaiset, muun muassa isoäitini ja isoisäni. He liittyvät kiinteästi tarinaan.

Vaiheessa, jota nyt pohdin, isoisäni oli perustanut Helsinkiin Aleksanterinkatu 13:een liikekumppaninsa kanssa konttori- ja paperitarvikkeiden liikkeen Lång & Leppäaho. Löysin netistä jopa kuvan tästä liiketilasta.

Tänään kaupungilla kävellessäni kävin katsomassa paikkaa. Sisäänkäynti on upea. En ollut koskaan ennen huomannut sitä ja epäilin jopa että talo oli kokonaan uusittu. Mutta tästä oviaukosta kaiketi isoisäni meni sisään liikkeeseen.

Osakeyhtiö ei valitettavasti menestynyt. Paperin kanssa tekemisissä ollut isoisäni tutustui ilmeisesti työn merkeissä Tornator-osakeyhtiöön, joka teki paperia. Kun Tornator osti Kuopion läheltä Leppävirralta Vokkolan kartalon metsät ja muut tilukset 1911, isoisäni vuokrasi kartanon päärakennuksen nuorelle perheelleen. Tämä rakennuksen kuva löytyi netistä.

Nyt tiedän paikat, missä he kerran kulkivat. Siitä voi lähteä eteenpäin.