Kustantajat ovat myynnin vähetessä lakanneet mainostamasta kirjoja (muutamaa ns. kärkihanketta lukuunottamatta). Monet ovat säästääkseen luopuneet myös painetuista esitteistä. Kirjoihin ei enää aina merkitä painovuotta tai painosta (pelätäänkö niiden paljastavan jotain, mikä ei ole kustantajan maineelle eduksi?).
Kirjakaupat puolestaan ovat sulkeneet lopullisesti ovensa tai ainakin lopettaneet näytevaraston ylläpidon. Sellainenhan tuottaisi kustantajallekin vain lisää makuloitavaa, kun kirjat kärsivät kuljetuksissa ja sormeilijoiden näpeissä. Kaupat ottavat myyntiin vain mainostettuja kärkikirjoja, koska jokaisen tuotteen on kannatettava se neliönsä tai senttinsä, jonka se vie kaupan tilasta.
Moni kirjailija saa työstään vain tekijänpakkkion ennakon, käytännössä korkeintaan tonnin pari, kun kirja ei koskaan myy yli ennakon kattaman rajan. Kirjamyynnillä elää vielä toistaiseksi kustantamojen, joidenkin painotalojen ja kirjakauppojen henkilökunta, mutta miten kauan? Koko ala näyttää itseään epätoivoisesti hännästä syövällä otuksella.
Haluan silti uskoa tulevaisuuteen. Tunnen monta nuorta aikuista, jotka tahtovat kirjoittaa kirjan. Siis ihan oikean kirjan, joka painetaan paperille ja myydään kaupassa! Nämä ihmiset saattavat lukea uutisensa mobiililaitteista, mutta silti he rakastavat kirjoja, joita voi kosketella käsin ja selata fyysisesti.
Ylihuomenna pääsen yhden tällaisen kirjan julkkareihin. Kauan eläkööt Kettu-Petteri ja hänen heimolaisensa! https://www.facebook.com/KettuPetteri1/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti