sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Kiinnostavia aikoja

Silmiini osui kirjastosta Artemi Troitskin kirja Kiinnostavia aikoja. Alaotsikko Kirjoituksia 90-luvun Venäjältä kertoo, mistä on kysymys. Liken kustantama kirja on ilmestynyt suomeksi jo vuonna 2000, mutta jostain syystä en huomannut kirjaa silloin, vaikka lueskelin useita Venäjää koskevia kirjoja ennen muuttoamme Pietariin syksyllä 2002.

Paljon matkustelleen ja maailmaa myös kotimaan ulkopuolelta seuranneen venäläisen lehtimiehen jutut suurten mullistusten vuosilta ovat kiinnostavia, koska hän katsoo asioita tarkkailijan kriittisin silmin. Ei ihme, että niiden julkaisija on ollut lähinnä The Moscow Times. Kirjoituksista on myös vierähtänyt aikaa 10-20 vuotta, joten nyt voi jälkiviisaana nähdä, miten osuvia analyysejä hän on maansa tulevaisuudesta tehnyt. Aika hurjilta tuntuvat hänen lähipiirinsä ihmisten vaiheet. Katsellessaan vuonna 1999 ystävänsä hääjuhlista 1984 otettua kuvaa hän toteaa, että kuvan 30 nuoresta puolet on joko kuollut tai muuttanut maasta ja kysyy: "Onko tässä välissä ollut sisällissota?" Venäläistä 1970-luvun undergroundia  kaipaillessaan hän kysyy, onko maan nyky-rockissa mitään uutta ja kiinnostavaa ja toteaa, ettei ole ehkä siksi, että kaikki seikkailuhenkiset ja kunnianhimoiset nuoret suuntautuvat mafiaan, liikemaailmaan tai tietokonealalle. Maansa presidentteihin, myös vuonna 2000 valittuun Putiniin, hän suntautuu hyvin kriittisesti.

Tuohon aikaan on jo voitu myöntää avustusta tällaisen kirjan suomentamiseen Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvaroista. Näin on maailma muuttunut!

Seuraavaksi aion paneutua kirjastosta vihdoin pitkän jonotuksen jälkeen saamaani Elisabet Ahon Sisar-kirjaan. Kävelimme viime talvena yhtä matkaa Villa Kivestä nuorisokirjailijoiden järjestämästä tilaisuudesta Töölöön ja kuulin silloin tästä tulossa olevasta kirjasta. Sekin kertoo kiinnostavista ajoista,  keväästä 1918. Diakonissalaitoksella hoidettiin silloin sisällissodassa haavoittuneita. Olen aikaisemmin lukenut Ahon kolme historiallista romaania, jotka sijoittuvat Asikkalaan Urajärven kartanoon. Hän osaa tehdä historiasta todella elävää, joten odotan taas lukuelämystä.

Mehiläiset ovat saaneet syksyn viimeiset ruoka-annoksensa. Näillä eväillä pitäisi nyt pärjätä! Kuhnureille tulee pian katkera lähtö, vaikka niitä yhä lentää päristeli pesien lähellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti