keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Paavo palasi juurilleen

Olipa kumma tunne kertoa Pietarin Pyhän Marian kirkossa kirjanäyttelyn avajaisissa inkerinsuomalaisille itselleen kirjastani, jossa Paavo karkotetaan Leningradin piirityksestä Siperiaan. Kuulijoiden esi-isät ja tutut olivat itse kokeneet nuo tapahtumat, joista kirja kertoo. Tästä kaupungista Paavon perhe lähti, niiltä tienoilta, missä taas yövyin tutussa asunnossa Mutsnoi Pereulokilla.

Myönsin, etten ole itse koskaan käynyt Siperiassa muuten kuin Google mapin avulla. Kirjailijat kuvittelevat itsensä milloin mihinkin ja ovat olevinaan milloin ketäkin: Waltari kuvitteli Egyptin, Tervo kuvittelee elämän musliminaisena. Elämää pään sisällä. Onko se todellista?

Eivät kirjat ole koskaan totta, ne ovat vain heijastumia ja kuvajaisia. Kuvat voivat olla vääristyneitä ja vinoja. Kirjailijat luovat uusia omia todellisuuksiaan ja lukijat heijastelevat niihin omiaan.

Siitä huolimatta minusta itsestäni tuntui oikeasti siltä, että Paavo palasi kotiin. Ja hän muuttui jopa ihan fyysiseksi olennoksi, kun piispa Aarre Kuukauppi kertoi, että Paavon esikuvana ollut henkilö oli vanhoilla päivillään ollut hänen seurakuntalaisensa.

Inkerinsuomalaisen kirjanäyttelyn suomenkielinen esittely löytyy sivustolta www.inkerinkirkko.fi ja venäjänkielinen sivuilta www.elci.ru.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti