Mitä Suomi lukee... vähän myöhemmin

Tämän vuoden kirjat on julkaistu, mainostettu ja kohuttu, pian kaikki palkittavat palkittu ja luettavat luettukin. Ensi vuonna ovat pinnalla taas uudet tuotteet, jotka vielä uinuvat kustantajien pöydillä tai (nimekkäimpien osalta) peräti kirjailijoiden päässä.

Kirjojen myynti riippuu monen monista asioista. Kukaan ei takaa, että listojen kärjessä ovat vuoden parhaat kirjat. Arvostelijatkin ovat niistä erimielisiä. Mutta erilaisten sattumien ja onnenkantamoisten ja markkinoinnin lakien tuloksena muotoutuvat kymmenen kärjessä -listat, jotka puolestaan ruokkivat itse itseään. Sitä ostetaan, mikä tuntuu olevan suosiossa.

Nettiantikvariaattini Apis Antikva on toiminut kahdeksan vuotta. Koska kaikki tuotteet on listattu tietokoneella Antikvaarin muistiin, pystyn helposti tarkistamaan, mitkä ovat olleet aikaa kestäviä suosikkeja.

Hankin kirjoja lähinnä yksin kappalein kirppiksiltä, mutta joskus suurempiakin eriä, kun joku tyhjentelee omia tai perikunnan hyllyjä. Perusperiaatteeni on, että ostan vain sellaista, minkä pitäminen ei harmita, vaikkei se menisi kaupaksikaan. Dekkareita hankin vain vähän, koska itse en lue niitä paljonkaan. Ylipäänsä ajattelen, että kirjojen on kestettävä aikaa. Hankinnat eivät ole järjestelmällisiä ja paljon riippuu siitä, mitä on saatavilla. Joistakin kirjoista eivät perikunnatkaan luovu.

Tein Top Ten -listat myymästäni kaunokirjallisuudesta kahdeksan vuoden ajalta (samassa listassa sekä kotimainen että käännetty) ja lasten- ja nuortenkirjoista. Nämä kirjat siis liikkuvat ja käyvät kaupaksi vielä sitten, kun niitä ei mainosteta eikä nostella näyteikkunoihin. Voisipa siis hyvinkin sanoa, että ne ovat kaikki jo klassikkoja. Joiltakin osin yllättävä lista!

Kotimainen ja käännetty kaunokirjallisuus:

1. Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina

2. William Golding: Kärpästen herra

3.-4. 

Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo

Laura Esquivel: Pöytään ja vuoteeseen

 5.-7.

Jane Austen: Järki ja tunteet

Laila Hietamies: Lehmusten kaupunki

Antti Hyry: Kertomus

8.-12.

Laila Hietamies: Mäeltä näkyy toinen mäki

Yrjö Jylhä: Kiirastuli

Anja Kauranen: Ihon aika

John Steinbeck: Matka Charleyn kanssa

Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata

Suomalaisista olisi seuraavana Kaarlo Sarkian Runot, mutta samalla lukemalla on kymmenen käännöskirjaa Camusin Sivullisesta Tolstoin Anna Kareninaan.

Lasten- ja nuortenkirjat

1. L. M. Montgomery: Anna ystävämme

2.-7.

Richard Adams: Ruohometsän kansa

Louisa M. Alcott: Pikku naisia

Laura Ingalls Wilder: Pieni talo suuressa metsässä

L. M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet

L. M. Montgomery: Annan unelmavuodet

Anni Swan: Iris rukka

8.-13.

Lewis Carroll: Liisa ihmemaassa

Louisa M. Alcott: Blumfieldin pojat

F. H. Burnett: Pikku prinsessa

Walter Farley: Mustan oriin poika

Rauha Virtanen: Seljan tytöt

Rauha Virtanen: Virva Seljan yksityisasia

Ihan tuntumassa on suomalaisista Aale Tynnin Satuaapinen. Monet sarjakirjat ja muut suosikit pääsisivät yhteismyynnillä listalle, vaikka eivät erillisillä nimikkeillä siihen yllä: suomalaisista mm. Merja Jalo, Tuija Lehtinen (suosituimpana omassa kaupassani Poika nimeltä Iines), Mary Marck, Rebekka Räsänen, Anni Polva, Kirsi Kunnas, Marjatta Kurenniemi, Laura Soinne ja Aili Somersalo pitävät hyvin pintansa näilläkin markkinoilla.

Onko ikivihreillä kirjoilla jokin yhteinen nimittäjä? Itsekin luin Iris rukkaa ja Pikku prinsessaa jo pienenä. Ne koskettivat. Pienen tytön kova kohtalo ja lopulta onnellinen loppu - siinä pettämätön yhdistelmä. Kirjan on tunkeuduttava ihon alle, sitten se ei vanhetu yhdessä sesongissa.

Hyvää lukujoulua kaikille! Oma toivelahjani on Rosa Liksomin Hytti nro 6. Sitä on painettu jo 100 000 kpl, joten en ole ainoa, jolle se on kääritty pakettiin. Saa nähdä, onko se vielä 20 vuoden kuluttua antikvaarien listoilla. Yhden yön pysäkkiä olen itse asiassa myynyt useankin kappaleen, joten kuka tietää, ehkä tästäkin tulee klassikko.

P.S. Tarkistuslaskennassa R. L. Stevensonin Aarresaari nousi Iris rukan ja kumppaneiden rinnalle.