lauantai 26. huhtikuuta 2014

Paluu

Olin kaksi viikkoa lomalla omasta elämästäni Ranskan Marseillessa, yhdessä entisistä kotikaupungeistani. Siis lomalla antikvaarisesta kirjakaupastani ja käsikirjoituksesta, jonka oikovedos jäi kotiin odottamaan paluutani ja palaveria kustannustoimittajan kanssa. Ja lomalla kaikista suomalaisista tiedotusvälineistä - lukuunottamatta netistä kurkkaamiani Iltasanomien uutisotsikoita. Ranskassakin kohistiin tietysti Ukrainasta, mutta myös vähän eri asioista: presidenttiä lähellä ollut tärkeä mies sai kenkää ja Anne Sinclair avautui vihdoinkin sekä televisiossa että lehtien palstoilla.

Pyhiinvaellukseni FNACin kirjakauppaan sai taas taivastelemaan sitä, miten paljon ja erilaista kirjallisuutta voidaan julkaista, kun kielialue on kymmenen kertaa suurempi kuin suomen. Mukaani tarttui Amos Ozin ja hänen tyttärensä, historioitsija Fania Oz-Salzbergerin esseekirja juutalaisuudesta, Juifs par les mots. Tietokirjojen ankeasta tilanteesta Suomessa on kirjoiteltu tällä välin Hesarin yleisönosastossakin. Hyvä on, Osmo Pekonen, jos löydät ajatuksillesi lukijoita Ranskasta. Mutta kyllä painosten pieneneminen ja nimikemäärän väheneminen koskee muitakin kirjallisuudenlajeja.

Tästä pääsenkin mieliaiheeseeni kritiikkeihin. Kun Tommi Kinnusen esikoiskirja Neljäntuulenristeys sai Antti Majanderilta ylistävän lähes koko sivun arvostelun, se ponnahti heti myyntilistan kärkeen. Dekkari kuin dekkari näyttää jatkuvasti saavan 3-5 palstaa Helsingin sanomien kulttuurisivuilta laadusta riippumatta. Tietysti huono arvostelu voi myös viedä lukijat, mutta ainakin kirjat tiedetään. Lasten- ja nuortenkirjojen kymmensenttisiä arvioita en näiltä viikoilta löytänyt yhtään, mutta television lastenohjelmista sentään oli iso juttu.

Hyvvä uutinen on se, että kirjakaupat ovat suunnittelemassa kustantajien kanssa uutta näytekirjasysteemiä. Toivottavasti toimii, vaikka kaupat ovatkin harvassa. Tosiasiaksi jää silti, että suurin osa suomalaisista ei saa koskaan tietää suuresta osasta tänä vuonna äidinkielellään ilmestyvistä kirjoista yhtikäs mitään. Eivät ne e-kirjatkaan lopulta ole tehneet ihmeitä, vaikka joku taisi niin kuvitella.

Paras lopettaa surkuttelu, katsoa matkakuvia kesästä joka kohta on täälläkin ja tarttua kirjaan.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti