maanantai 11. elokuuta 2014

Tekijänkappaleet kotona


Paketti oli painava, sain sen juuri ja juuri hinatuksi nurkan takaa postista kotiin. Ajattelin, ettei kukaan ohikulkija arvaa, että tuo nainen tuossa raahaa kirjansa tekijänkappaleita. Että se on ylipäätään kirjoittanut koskaan mitään.

Kotona oli pakko avata paketti. Mutta ei kirjaa, ei vielä. Yritän ymmärtää, että nyt voi kuka tahansa sanoa siitä mitä mieleen juolahtaa. Että se on nyt kaikille auki, sepposen selällään. Ja että jokainen lukija on erilainen, omissa maailmoissaan. Voiko jonkun maailma ylipäänsä kohdata tämän kirjan maailman? Lyödäänkö minua taas ällikällä? Joskus se tekee pahaa, joskus ällikkä yllättää myönteisesti. Mutta etukäteen ei voi arvata mitään.



2 kommenttia:

  1. Onnea uudesta jälkeläisestä! Huh, miten jännittävä mahtaa olla aina tämä(kin) vaihe. Kirja odottaa vielä tuossa hyllyssä, mutta kohta tartun siihen, saatuani uniin tunkeutuneen Primo Levin Tällainenko on ihminen -teoksen päätökseen (huh!).

    VastaaPoista
  2. Primo Levihän selvisi elävänä Auschwitzista? Ei ihme jos tulee uniin sen jälkeen mitä siellä matkalla koitte... nämä fiktiot eivät mene koskaan onneksi niin syvälle sisuksiin!

    VastaaPoista